Svetlana Aleksijevitš

Ihmiskohtaloiden tuntija

Henkilöhistoria
Kirjailijana
Tuotanto

Henkilöhistoria

Svetlana Aleksijevitš syntyi maaseudulla opettajaperheeseen 31. toukokuuta 1948 Länsi-Ukrainassa, Ivano-Frankovskin kylässä. 

Kuten jokaisessa neuvostoliittolaisessa kodissa, myös Svetlanan perheen monet sukulaiset kuolivat toisessa maailmansodassa. Perheen kokemuksista ja perhepiirissä käydyistä keskusteluista tuli perusta hänen kirjalliselle työlleen.

Vuonna 1972 Svetlana valmistui Valko-Venäjän valtionyliopiston journalistisesta tiedekunnasta ja aloitti työn alueellisessa sanomalehdessä Brestin alueella. Vuosina 1973-76 hän työskenteli Selskaya Gazetassa (suom. Maaseudun lehti) ja vuosina 1976-84 Neman-lehdissä.  Työssään toimittajana Aleksijevitš sai kokemusta dokumenttimateriaalien käsittelystä ja löysi uuden kirjallisuuden genren, dokumenttiromaanin. 

   

 

Kirjailijana

Svetlana Aleksijevitšin kirjallisina esikuvina olivat Ales Adamovitš ja Vasili Bykov. Dokumenttiproosasta tuli Aleksijevitšin tyylilaji. Sillä tarkoitetaan haastattelujen avulla kerättyä materiaalia. Dokumenttiproosan ja dokumentin ero on, että kirjailija järjestää aineiston haluamallaan tavalla, kommentoi sitä ja kuvailee hahmoja. Jokaisesta romaanista tulee ajankuva. Romaani on kuin kide, johon tallennetaan kokemuksia, tosiasioita ja tapahtumia. Esimerkiksi Sodalla ei ole naisen kasvoja -romaani perustuu yli 130 haastatteluun. Venäjällä Aleksijevitšia arvosteltiin teoksen ilmestymisen jälkeen pasifismista, naturalismista ja neuvostonaisen ylistämisestä.  

 

 

Palkinnot ja huomionosoitukset

Vuonna 2015 hänelle myönnettiin Ruotsin akatemian Nobelin kirjallisuuspalkinto ”hänen moniäänisistä teoksistaan sekä kärsimyksen ja rohkeuden monumentista ajassamme”.

Tuotanto

Svetlana Aleksijevitšin teokset kuvaavat Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden tapahtumia, Afganistanin ja Tšetšenian sotia sekä perestroikan ja Neuvostoliiton hajoamisen aikaa. Tulevassa teoksessaan kirjailija käsittelee rakkauden teemaa. 

”Palkinto myönnetään hänen moniäänisille kirjoituksilleen, jotka ovat muistomerkki aikamme kärsimykselle ja rohkeudelle.”
– Nobel -palkintolautakunnan perustelut

Suomennetut teokset

Neuvostoihmisen loppu. Kun nykyhetkestä tuli second handia.

Tšernobylista nousee rukous. Tulevaisuuden kronikka.

Sodalla ei ole naisen kasvoja

Verk i svensk översättning

Kriget har inget kvinnligt ansikte

Tiden second hand

Bön för Tjernobyl

Zinkpojkar

De sista vittnena

Dialoger med Svetlana Aleksijevitj

Muuta kiinnostavaa kirjailijasta

Aleksijevitšin maailmankuva ja poliittinen toiminta 

Hän määrittelee vakaumuksensa sosiaalidemokraattiseksi, koska se on hänen mielestään ”pehmeämpi versio siirtymisestä” kapitalismiin. 

Aleksijevitš on koko ajan vastustanut presidentti Aljaksandr Lukašenkan politiikkaa. Valko-Venäjän valtion kustantamot lopettivat Aleksijevitšin teosten julkaisun Lukašenkan astuttua valtaan vuonna 1994. Krimin tapahtumien jälkeen Aleksijevitš esiintyi saksalaisessa Frankfurter Allgemeine Zeitung -lehdessä tuomitsemalla Venäjän Ukrainan-politiikan. 

Valkovenäjän poliittisen kriisin ja yleisten levottomuuksien aikana vuosina 2020-21 Svetlana Aleksijevitšista tuli opposition koordinointineuvoston jäsen, mutta hän joutui lähtemään maasta jatkuvien pidätysuhkien vuoksi.

Teksti:

Irina Rogožin