Maria Stepanova

Runoilija, esseisti, toimittaja

Henkilöhistoria
Kirjailijana
Tuotanto

Henkilöhistoria

Runoilija, esseisti, toimittaja ja kymmenen runokokoelman ja kolmen esseekirjan kirjoittaja Maria Mihailovna Stepanova syntyi Moskovassa 9.6.1972. Hän valmistui Gorkin kirjallisuusinstituutista vuonna 1995. Opiskelujen jälkeen vuosina 2007–12 hän toimi taidetta ja kulttuuria käsittelevän OpenSpace.ru–nettijulkaisun päätoimittajana ja siirtyi sen jälkeen uuden kulttuuriasioihin keskittyvän Colta.ru-nettijulkaisun päätoimittajaksi, jossa toimii edelleen. 

   

 

Kirjailijana

Kirjailijana Maria Stepanova debytoi vuonna 1996 Moskovassa ilmestyneessä nuorten kirjailijoiden tekstejä julkaisseessa Vavilon–lehdessä, mutta hänen tekstejään julkaistiin monissa venäläisissä aikakausilehdissä, mm. Volgassa, Znamjassa ja Zerkalossa.

Palkinnot ja huomionosoitukset

Kirja Muiston muistille sai ihastuneen vastaanoton ulkomaalaisten kriitikoiden parissa. Palaute on ollut yksinomaan ylistävää.  

Kirja palkittiin Venäjällä Nos (2018) ja Bolshaja kniga (2017-2018) – palkinnoilla. 

Kirja on käännetty 15 kielelle. 

Kirjan saksannos (kääntäjä Olga Radetskaja) palkittiin Brücke Berlin (Berliinin sillat) – palkinnolla vuoden 2020 parhaana käännöksenä. 

Muistin muistolle on ehdolla vuoden 2021 Kansainvälisen Booker-palkinnon saajaksi päästen palkinnon nk. lyhyelle listalle. 

Tuotanto

Maria Stepanova nousi kansainväliseen tietoisuuteen romaanillaan Muistin muistolle (Pamjati pamjati, 2017), joka on ollut merkittävä arvostelumenestys niin kirjailijan kotimaassa kuin ulkomailla. Englantilainen The Guardian -lehti tituleerasi englanninnoksen julkaisun yhteydessä Stepanovaa ”Venäjän seuraavaksi suureksi kirjailijaksi”.

Osip Mandelštamin, Marcel Proustin ja W. G. Sebaldin kaltaisten kirjailijoiden kanssa vuoropuhelua käyvä hybriditeos yhdistelee luovasti sukukronikkaa, muistelmia, esseistiikka, matkakertomusta ja historiankirjoitusta. Romaani alkaa tädin kuolemasta, joka pakottaa kertojan läpikäymään tämän henkilökohtaista jäämistöä. Yhden esineen herättämä assosiaatio johtaa toiseen ja pian lukijan eteen kuljetetaankin kokonainen läpileikkaus viime vuosisadan tuntemuksia ja aistimuksia, niin omien kuin vieraidenkin. Yksi romaanin kantavista teemoista on Stepanovan perheen juutalainen historia. Henkilökohtaisen muistin tutkielmasta kasvaa koko kansakunnan historiaa ja vähän tulevaisuuttakin ruotiva suurteos. Se haastaa lukijansa ajattelemaan ja kyseenalaistamaan niin polveilevan muodon kuin kimurantin sisällön tasolla.  

Muistin muistolle

Teos herätti ilmestyessään Venäjällä vuonna 2017 vilkasta yhteiskunnallista keskustelua. Erityisesti sen käsitys Venäjän viime vuosisadan historiasta alituisena siirtymänä traumasta toiseen haastoi valtiovallan virallisen narratiivin Venäjän voitokkaasta historiasta. Kohusta huolimatta tai sen siivittämänä teos palkittiin lähes kaikilla huomattavilla venäläisillä kirjallisuuspalkinnoilla. Innokkaimmat kriitikot julistivat jopa romaanin kuoleman peruutetuksi Stepanovan teoksen myötä.  

Ennen romaanin ilmestymistä Stepanova tunnettiin yhtenä sukupolvensa merkittävimmistä runoilijoista ja esseisteistä. Esikoisrunokokoelma Pohjoisen etelän ihmisten laulut (Pesni severnyh južan) ilmestyi vuonna 2001, jonka nimi on muunnelma venäjän kansalliskirjailija Aleksander Puškinin sikermästä Länsislaavien laulut (Pesni zapadnyh slavjan). Stepanovan runoutta on joskus nimitetty paradoksaalisesti ”lyyriseksi epiikaksi”, sillä siinä yhdistyy henkilökohtainen tunnustuksellisuus ja yhteiskuntafilosofiset tai jopa päivänpolttavat aiheet. Tästä näkökulmasta Muistin muistolle on oikeastaan proosamuotoinen jatke Stepanovan runoudelle. Maan johtavan kriittisen kulttuurijulkaisun colta.ru:n päätoimittajana Stepanova on ollut aitiopaikalla seuraamassa nyky-Venäjän eläväistä ja alati muuttuvaa kulttuurikenttää ja siihen vahvasti kytköksissä olevaa poliittista kehitystä. 

”Haihtumisen ylellisyyttä, kaikista tutkista katoamisen mahdollisuutta ei ole enää kenelläkään.”
– lainaus teoksesta Muistin muistolle

Verk i svensk översättning

Minnen av minnet

Kiinnostavia linkkejä

Teksti:

Mika Pylsy