Sergei Lukjanenko 

Tunnetuin venäläinen fantasiakirjailija

Henkilöhistoria

Lukjanenko syntyi vuonna 1968 Neuvostoliitossa Karatau-nimisessä kaupungissa, joka sijaitsee nykyisen Kazahstanin eteläosassa. Lukjanenko kasvoi lääkäriperheessä, ja valmistui itsekin psykiatriksi Alma-atan kansallisessa lääketieteen instituutissa. Ensimmäiset työt kirjallisuuden parissa hän kirjoitti 80-luvun puolessavälissä. Siihen aikaan Lukjanenko asui Alma-atassa ja kirjoitti pääsääntöisesti novelleja, joita julkaisi erilaisissa kirjallisuuslehdissä. Pian hän siirtyi kirjoittamaan romaaneja, joista tuli nopeasti hyvin suosittuja. Lukjanenkon ahkeruus auttoi häntä tuottamaan valtavan määrän romaaneja ja novelleja 90-luvun alkupuolella. Sen lisäksi kirjailija osallistui lukuisiin scifi- ja fantasiatapahtumiin ympäri Venäjää, joissa sai myös arvostusta ja palkintoja.  

Lukjanenko muutti Kazahstanin Alma-atasta Moksovaan vuonna 1996. Moskovasta käsin oli helpompi olla yhteyksissä kustantajiin ja matkustaminen Venäjällä oli halvempaa ja kätevämpää.  

Lukjanenko on naimisissa ja hänellä on kolme lasta. Hän julkaisee säännöllisesti artikkeleita venäläisessä Vzgljad-nettilehdessä (ven. ”Взгляд”), osallistuu haastatteluihin ja tapaa lukijoitaan lukuisissa konferensseissa ja tapahtumissa.  


Kirjailijana

Lukjanenko on tunnetuin venäläinen fantasiakirjailija ja erittäin tuottoisa kirjoittaja. Hän julkaisi yli sata novellia, kertomusta ja romaaniaMonet hänen teoksistaan kuuluvat isompiin sarjoihin, joista jokainen keskittyy johonkin omaan maailmaan omien kulttuuristen yksityiskohtien ja sääntöjen kanssa. Isoimpia sarjoja ovat mm. ”Partiot”-sarja, johon kuuluu 6 Lukjanenkon omaa romaania (7. romaani on tulossa vuonna 2021) ja kolme yhteistyössä tehtyä kirjaa, sekä Genom”-sarja, joka on trilogia. 


Palkinnot ja huomionosoitukset

«Аэлита» (1999)

«Звёздный мост» (1999—2004, 2009)

«EuroCon» (2003)

”Платиновый Тарлан”(2005)

«Corine» (2007)

«премии имени Александра Грина»(2010)


Tuotanto

Genre 

Lukjanenko kirjoittaa pääsääntöisesti fantasiaa ja scifiä. Itse omaa tuotantoaan Lukjanenko luonnehtii ”kovan toiminnan fantasiaksi”. ”Partiot”-sarjaa voi myös luonnehtia urbaaniksi fantasiaksi, jossa on paljon yksityiskohtia tavallisesta 90- ja 00-lukujen elämästä Venäjällä.

Elokuvat

Yöpartio ja Päiväpartio -romaaneista tehtiin elokuvaversiot vuosina 2004 ja 2005. Kummassakin elokuvassa Lukjanenko on toiminut käsikirjoittajana. Vuonna 2006 ilmestyi elokuva ”Asiris Nuna”, joka on Julij Burkinin ja Sergej Lukjanenkon ”Segodnja, mama!”-romaanin (”Сегодня, мама!”, suom. ”Tänään, äiti!”) elokuva-adaptaatio. Lisäksi vuonna 2018 Venäjällä ilmestyi elokuva Lukjanenkon ”Tšernovik”-romaanista (”Черновик”, suom. ”Luonnos”), jossa kirjailija jälleen toimi käsikirjoittajana.

”Ei ole itsestään selvää, että velhon tyttärestä tulisi velhotar, eikä ihmissuden poika välttämättä opi muuttamaan muotoaan täydenkuun aikaan.”
– Sergei Lukjanenko, Yövartio


Suomennetut teokset

Verk i svensk översättning

Nattpatrullen. Första boken

Nattens väktare


Kiinnostavia linkkejä


Teksti:

Igor Siekkinen