Guzel Jahina
Menneisyydestä elävästi
Henkilöhistoria
Guzel Jahina syntyi Tatarstanin pääkaupungissa Kazanissa vuonna 1977. Hänen elämänsä kolme tärkeää kieltä ovat tataari, venäjä ja saksa. Tataaria ja venäjää hän on puhunut lapsuudesta asti.
Kouluaikana Jahina kirjoitti lyhyitä novelleja ja kiinnostui elokuvataiteesta. Hän valmistui saksan kielen opettajaksi Kazanin pedagogisesta korkeakoulusta ja on toiminut valmistumisensa jälkeen saksan opettajana, tulkkina ja kääntäjänä. Jahina on asunut Moskovassa vuodesta 1999. Ennen kirjailijan uraansa hän työskenteli mainosalalla. Vuonna 2015 hän valmistui elokuvakäsikirjoittajaksi Moskovan elokuvakoulusta, minkä jälkeen hän aloitti kaunokirjallisen uransa.
Kirjailijana
Tuotanto
Genre ja teemat
Guzel Jahina on tunnettu venäjänkielinen kirjailija. Hänen romaaninsa kertovat Neuvostokauden ensimmäisistä vuosikymmenistä, joista hän on erityisen kiinnostunut. Jahinan teosten juonten taustalla on merkittäviä, kauheita ja kipeitä historian tapahtumia, jotka aiheuttavat Venäjällä edelleen kiihkeitä väittelyitä. Hänen teostensa saama vastaanotto on ristiriitainen: osa lukijoista pitää niistä, osa pitää niitä Neuvostovallan ja kansan mustamaalaamisena ja osa kritisoi Jahinan kieltä. Tämä osoittaa kirjailijan osuneen yhteiskunnan kipupisteeseen. Kritiikistä huolimatta Jahinalla on uskollinen lukijakuntansa. Vaikka Jahinan romaaneissa nousevat esiin historialliset tapahtumat, on niiden keskiössä kuitenkin aina ihmiset ja heidän kohtalonsa. Kuten Jahina on itse sanonut: “Kirjoitin ihmisen tarinaa, en tehnyt poliittista kannanottoa”.
Suomennettu teos:
Suleika avaa silmänsä (2016, suom. Kirsti Era) (Zuleika otkryvaet glaza, 2015)
Kirjailijan debyytti. Palkinnot: Bolšaja Kniga, Jasnaja poljana, Kniga Goda(2015) ja Premija Tšitatelja (2017). Teoksesta kuvattiin TV-sarja vuonna 2019. Käännetty 35 kielelle.
Päähenkilö Suleika ei ole nähnyt elämässään mitään muuta kuin pienen tataarikylän, jossa hän asuu tataariperinteitä noudattaen miehensä ja ankaran anoppinsa kanssa. Kohtalo muuttaa Suleikan järjestelmällisen ja karun elämän. Hänet karkotetaan Siperiaan monen muun aikalaisen tavoin. Suleika voittaa monet esteet, tutustuu aivan toisenlaiseen todellisuuteen, tapaa erilaisia ihmisiä ja ymmärtää mitä oikea rakkaus on. Romaanin tapahtumat lähtevät liikkeelle Stalinin kulakkivainojen ajoista 30-luvulta. Tarinan keskiössä on nainen, joka kuljettuaan helvetin läpi löytää itsensä.
Seuraavat teokset löytyvät vain venäjänkielisinä:
Deti moi, 2018 (Lapseni)
Palkinnot: Ivo Andrić, Bolšaja Kniga (2019). Käännetty 7 kielelle, useita käännöksiä tekeillä.
Toisen romaanin tapahtumat alkavat 1920-luvulta. Päähenkilö on saksalainen Jakov Bach. Hän toimii opettajana pienessä Gnadentalin kaupungissa Volgan seudulla. Hänen rauhallista ja suunnitelmallista elämäänsä ravistelevat yhteiskunnallisten mullistusten esiin nostamat voimakkaat tunteet ja historialliset tapahtumat. Jakov joutuu kokemaan sekä suurta tuskaa että uskomatonta onnea. Tarinat ja pelko jäävät hänen vakituisiksi seuralaisiksi. Romaanissa Jahina kuvaa Volgan seudun saksalaisten monimutkaista ja ristiriitaista maailmaa, jossa Volgasta on tullut ihmisille tärkeä identiteetin ja kotimaan määrittelijä.
Eshelon na Samarkand, 2021 (Juna Samarkandiin)
1920-luvun alku. Neuvostoliitossa kuuluu vielä sisällissodan kaiut, mutta sitäkin pelottavampi on miljoonien tavallisten ihmisten armoton nälänhätä. Kazanissa valmistellaan vuoden 1923 alussa nälkäisiä katulapsia Samarkandiin kuljettava juna. Junan päällikkö Deev ja komissaari Belaja ovat valmiita tekemään kaikkensa toimittaakseen lapset sinne, missä ruoasta, vedestä, lääkkeistä ja vaatteista ei ole Kazanin tavoi puutetta. He kohtaavat matkallaan monia esteitä ja apu on usein tarpeen. Teos on sadunomainen kertomus epäinhimillisestä aikakaudesta, jossa kärsittiin paljon tuskaa, mutta samalla ylläpidettiin myös sinnikästä toivoa. Teos herätti ilmestyessään paljon keskustelua ja väittelyä. Tärkeintä on se, että romaani pakottaa jälleen keskustelemaan tästä vaikeasta ajanjaksosta.
“Ulym, elämä on mutkikas tie. Mutkikas ja pitkä. Kun joskus tekee mieli istua tiepuoleen ja oikaista jalkansa – menkööt kaikki ohi vaikka alimmaiseen helvettiin – niin istu ja ojenna, kyllä sen voi tehdä! … Sitten nouset ylös ja jatkat matkaa.” (Suleika avaa silmänsä (2016, suom. Kirsti Era)).
“Hillitse sotasi!” (Eshelon na Samarkand, 2021 (Juna Samarkandiin)).
Suomennetut teokset
Verk i svensk översättning
Zulejcha öppnar ögonen
Muuta kiinnostavaa kirjailijasta
Kirjoittajan mielipide
Guzel Jahinan romaaneja ei voi jättää kesken. Hänen vauhdikas ja värikäs kielensä kuljettaa tarinaa mukaansatempaavasti. Jahinan kirjoissa nykypäivän kysymykset naisten asemasta ja vähemmistökansojen tilanteesta peilautuvat historiaan. Huolimatta siitä, että Jahina kirjoittaa Neuvostoliiton kipeistä historiallisista tapahtumista, hänen romaaninsa ovat kiinnostavia ja ymmärrettäviä myös Venäjän ulkopuolella, koska niissä käsitellään yleisinhimillisiä teemoja: Miten voittaa pelkonsa?, Miten oppia rakastamaan ja silti antaa rakkailleen tilaa?, Miten ymmärtää ja hyväksyä itsensä?, Miten pysyä ihmisenä vaikeimpinakin aikoina? Mukaansatempaavien juonien lisäksi kirjoissa on paljon perimmäisiä kysymyksiä, joihin kirjailija ei anna vastauksia, vaan jättää ne lukijan pohdittavaksi. Hänen romaaninsa pakottavat ajattelemaan, eivätkä tyydy yksipuolisiin tulkintoihin.
Kiinnostavia linkkejä
-
Tomi Huttusen arvio Suleika avaa silmänsä-romaanista 26.10.2016
-
Jahinin haastattelu Vladimir Poznerin ohjelmassa (venäjäksi) 22.03.2021
-
Guzel Jahina Helsingin kirjamessulla 29.10.2016
-
Francine Prosen arvio Suleika avaa silmänsä-romaanista 01.03.2019 (englanniksi)
-
Dagens Nyheter arvio Suleika avaa silmänsä-romaanista 30.04.2019 (ruotsiksi)
-
Howard Amosin artikkeli Jahinista ja hänen kahdesta ensimmäisestä romaanistansa 04.03.2019
(englanniksi)
Teksti:
Taisiia Vanovich